Agenda2030 tavoitteet

Alueelliset yhteistyöryhmät paneutuivat Agenda2030-työhön ja maakuntauudistukseen

”Paljon on tehtävää!”, on ensimmäinen muistiinpanoni tämänviikkoisesta videotapaamisesta, jossa olivat koolla Suomen alueelliset ympäristökasvatuksen tai -tietoisuuden tai kestävän elämäntavan yhteistyöverkostot, -ryhmät ja toimikunnat. Melkein koko Suomi.

Muistiinpanon kirvoitti Valtioneuvoston kansliassa Agenda 2030 -työtä tekevä Marja Innanen, joka oli tapaamisemme guest star. Marjan puheenvuorosta kävi toisaalta selväksi, että aika paljon tehdäänkin. Suomessa vahvuutena ovat mm. toimivat prosessit: meillä on hyvät rakenteet, joiden varassa toimia. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle aiemmin tänä vuonna selonteon kestävän kehityksen edistämisestä – sisällöllisestä kritiikistä huolimatta kova paperi ja tärkeä ele, totesi Marja. Eduskunta on puolestaan vaatinut ponnessaan, että Agenda 2030 ohjaa jatkossa hallitusohjelmaa. Ministeri Orpon kutsumana on tällä viikolla pohdittu, miten valtion talousarvio tsekataan keke-tavoitteiden mukaiseksi. Että on meillä kestävän elämäntavan edistäjillä selkänojaa, mihin nojata.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksestakin kuultiin ja keskusteltiin. Toimenpidesitoumuksia on nyt jo yli 700. Espoo loistaa sitoumusten määrissä. Pulkkisen Riitta Villa Elfvikin luontotalolta Espoosta muistutti, että tämä ei ole tapahtunut ihan itsestään. On järjestetty työpajoja sitoumuksen tekemisestä, ja tulossa on kiitos- ja kannustusjuhlat sitoumuksen tehneille ja sitä suunnitteleville. Ja ihan ensiksi oli koko Espoon kaupungin sitoumus, jonka jälkeen kaupungin eri tahot ovat tehneet omia sitoumuksiaan. Ja lisää on tulossa! Työpajoja järjestämään kannusti Riitta meitä muitakin.

Oulusta Agenda-asioita kommentoi Jussi Tomberg. Oulussa ollaan kokoamassa nuorten toimintaa Toivon Agenda -ajatuksella: ehkä Expo-tyyppiset messut, ehkä videofestarit… Keskustelussa nousi ajatus toteuttaa toiminta loppukevään Euroopan kestävän kehityksen viikolla. Mielenkiinnolla seuraamme! Ja pidetäänpä muutkin mielessämme keke-viikko.

Toinen isompi aiheemme oli maakunta- ja soteuudistus ja ympäristötietoisuuden tehtävät siinä. Näillä näkymin vuoden 2020 alussa aloittaa 18 maakuntaa, joilla on tehtävänään mm. ”ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen”. Käytännön toteutus on vielä enemmän tai vähemmän auki. Valmistelua tehdään kaikissa maakunnissa, ja valtakunnallisestikin. Ympäristötietoisuuden edistämisen tulevaisuus maakunnissa tuntuu herättävän ELY-keskusten väessä enemmän huolta kuin toiveikkuutta, vaikka parasta pistetään, jotta tehtävä jatkuisi vahvana tai vahvistuisikin. Virkamiehet valmistelevat nyt palvelukokonaisuuksia ja tehtäväkuvauksia. Maakuntavaalit pidetään vuonna 2018, ja niissä valittavalla maakuntavaltuustolla tulee olemaan vahva rooli maakunnan ohjauksessa.

Käytännöllisenä vinkkinä keskustelimme AVIen eli aluehallintovirastojen mahdollisuudesta osallistua alueellisten ympäristökasvatuspäivien ym. toteutukseen opettajien täydennyskoulutuksen osalta.

Kuulimme vielä lyhyesti kaikkien ryhmien päällimmäiset kuulumiset ennen kuin oli aika kääriä piuhat pussiin. Tämä oli ensimmäinen ryhmien yhteinen videotapaaminen – ja se taisi sujua ihan mainiosti! Tähän asti olemme pitäneet vuosittain tapaamisen jossain päin Suomea, mutta koska matkustaminen on aina kynnys, on osallistuminen muilta alueilta ollut melko vähäistä. Videotapaamisen ajatus on muhinut mielessä jo pidempään, ja nyt se tuli toteutettua. ELY-keskusten verkosto ja yhteistyö on homman toimimisen kannalta arvokas: niiden videotilat toimivat alueellisina kokoontumispaikkoina. Toivottavasti maakunnatkin jatkavat hyvää yhteistyötä sitten aikanaan.

Taidan ryhtyä etsiskelemään uutta aikaa seuraavalle videotapaamiselle kevään kalenterista. Silloin meillä on työpöydällä ehkä ainakin kansalliseen kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen suunnitelmatyöhön osallistuminen.

Lisätiedon lähteitä:

www.kestavakehitys.fi

http://alueuudistus.fi/maakunnat2020

http://alueuudistus.fi/ymparistotehtavat

Päivän esitykset saat ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen!

Ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen, valtakunnallinen ympäristökasvatuksen erikoistumistehtävä, Keski-Suomen ELY-keskus / etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi / Twitter: @tanjatuulinen

 

Kompostointitietoutta Muuramessa ja Laukaassa

Kotitalouksissa ja työpaikoilla syntyy erilaisia biojätteitä ruuantähteistä puutarhajätteisiin. Biojäteastiasta ruuantähteet matkaavat Keski-Suomessa laajalta alueelta kompostoitavaksi Mustankorkean kompostointilaitokseen. Moni tuo keväisin ja syksyisin jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoon puutarhan haravaintojätettä ja ottaa samaan kuormaan mukaan uutta multaa.

Joskus kotipuutarhuri pohtii, jos omalle pihalle saisi vähän lisäravinnetta myös omalla kompostorilla. Vaihtoehtoina on pelkkä puutarhajätekompostori tai lisänä perinteinen lämpökompostori, joka käsittelee myös perheessä syntyvät ruokaperäisen jätteen. Parvekepuutarhuri voi muokata osan biojätteestä viljelmilleen matokompostissa tai Suomessa hieman uudemmalla metodilla, Bokashi-menetelmällä. Sekä matokompostori ja Bokashi toimivat myös sisätiloissa, jolloin ne soveltuvat hyvin vaikka luokkahuoneeseen oppilaiden hoidettavaksi. Samalla voi ihmetellä jätteiden muuttumista hyödylliseksi aineeksi.

Miten kompostoidaan, mitä tulee ottaa huomioon ja millaisia vaihtoehtoja meillä on? Voiko ”pihan perältä” saada käyttökelpoista maanparannusainetta? Näistä asioista voi käydä kuulemassa Mustankorkea Oy:n järjestämillä kompostointiluennoilla toukokuussa. Tarjolla on kaksi samansisältöistä iltaa, toinen Muuramessa ja toinen Laukaassa. Molemmat luennot ovat klo 18-20 ja opettajina toimivat JAPA ry:n asiantuntijat. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

8.5. ma Muurame, Muuramen kunnanvirasto, valtuustosali
15.5. ma Laukaa, Laukaan pääkirjasto, neuvotteluhuone

Kompostointia ulkona ja sisällä

Kotitalouksissa ja työpaikoilla syntyy erilaisia biojätteitä ruuantähteistä puutarhajätteisiin. Biojäteastiasta ruuantähteet matkaavat Keski-Suomessa laajalta alueelta kompostoitavaksi Mustankorkean kompostointilaitokseen. Moni tuo keväisin ja syksyisin jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoon puutarhan haravaintojätettä ja ottaa samaan kuormaan mukaan uutta multaa.

Joskus kotipuutarhuri pohtii, jos omalle pihalle saisi vähän lisäravinnetta myös omalla kompostorilla. Vaihtoehtoina on pelkkä puutarhajätekompostori tai lisänä perinteinen lämpökompostori, joka käsittelee myös perheessä syntyvät ruokaperäisen jätteen. Parvekepuutarhuri voi muokata osan biojätteestä viljelmilleen matokompostissa tai Suomessa hieman uudemmalla metodilla, Bokashi-menetelmällä. Sekä matokompostori ja Bokashi toimivat myös sisätiloissa, jolloin ne soveltuvat hyvin vaikka luokkahuoneeseen oppilaiden hoidettavaksi. Samalla voi ihmetellä jätteiden muuttumista hyödylliseksi aineeksi.

Miten kompostoidaan, mitä tulee ottaa huomioon ja millaisia vaihtoehtoja meillä on? Voiko ”pihan perältä” saada käyttökelpoista maanparannusainetta? Näistä asioista voi käydä kuulemassa Mustankorkea Oy:n ja Jyväskylän kansalaisopiston järjestämillä kompostointiluennoilla maalis-huhtikuussa. Tarjolla on neljä samansisältöistä iltaa eri puolilla Jyväskylää. Kaikki luennot ovat klo 18-20 ja opettajina toimivat JAPA ry:n asiantuntijat. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

28.3. ti Palokan koulukeskus
29.3. ke Tikkakoski / Liinalammin koulu
4.4. ti Jyväskylän kansalaisopisto / Luentosali 1
5.4. ke Korpilahti / Puukoulu

Mustankorkealla on peikkomaiset konstit käytössä!

Mustankorkea Oy järjestää Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien alueella esikoululaisten draamallista jäteneuvontatuokiota. Peikkomaista tuokiota käytiin ihmettelemässä Neulaskankaan päiväkodilla.

https://mustankorkea.fi/2017/03/anssu-peikon-kanssa-kierratys-on-kiva-osa-arkea/