Filla ja Rilla – Liikenneturvan uusi pyöräilykasvatussivusto avattu!

Liikenneturvan uutiskirje 26.1.2018

Liikenneturva tuo digitaalista pyöräilykasvatusta Suomen alakouluihin

Liikenneturva lanseeraa Educa-messuilla uuden, alakoululaisille suunnatun pyöräilykasvatuksen digitaalisen oppimisympäristön. Selainpohjainen Filla&Rilla on ilmainen ja sen avulla voi helposti ja hauskasti opettaa ja opiskella itse turvallista pyöräilyä.

Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten liikennekasvatuksessa kotien lisäksi. Alakouluissa liikennekasvatuksessa keskitytään eritoten turvallisen pyöräilyn, kävelyn ja muun lähiliikkumisen teemoihin. Liikenneturvan toteuttama Filla&Rilla tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden alakoulujen 3.-6.-luokkien opettajille ja oppilaille opiskella turvallista pyöräilyä yhdessä ja erikseen.

”Filla&Rilla-oppimisympäristö tekee oppimisesta myös hauskaa. Digitaalisuus mahdollistaa erilaiset tehtävät ja pelilliset toiminnot. Filla&Rilla on suunniteltu niin, että sen käyttö olisi yhtä antoisaa niin oppilaalle kuin opettajallekin. Nyt oppimisympäristössä julkaistaan materiaalia eritoten 3. ja 4. luokille, mutta tehtävät eivät monipuolisuudessaan kuitenkaan katso ikää. Tämän vuoden aikana julkaistaan myös 5. ja 6. luokkien tehtävät ja tavoitteena on saada Filla&Rilla kaikkien alakoulujen pyöräilyopetusmateriaaliksi tulevina vuosina”, kertoo Liikenneturvan suunnittelija Essi Olkkonen.

Oppimisympäristö löytyy osoitteesta www.fillarilla.fi. Selainpohjainen oppimisympäristö toimii matkapuhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla. Sekä rekisteröityminen että käyttö ovat ilmaisia.

”Filla&Rilla on käyttöönottoa vaille valmis mahdollisuus opettajille ja oppilaille opiskella turvallista pyöräilyä. Kaikki aineisto on heti valmista käyttöön, joten opettajan ei tarvitse itse valmistella sisältöjä sen tarkemmin, kunhan vain rekisteröityy ja luo oppimisympäristöön oman luokan”, Olkkonen innostaa.

Uusi teknologia antaa hyviä työkaluja alakoulujen liikennekasvatukseen

Filla&Rillan pelillisessä maailmassa turvallista pyöräilyä opetellaan tarinallisten, kokemuksellisten ja elämyksellisten elementtien avulla. Oppimisympäristön nimi tulee siitä, että oppilaan matkaa tsemppaavat pyöräilyä opettelevat sisarukset Filla ja Rilla. Monipuoliset pelilliset elementit takaavat, että oppilas myös viihtyy oppimisympäristössä

”Filla&Rillasta löytyy varmasti jokaiselle oppilaalle se mieluisin tapa oppia turvallista pyöräilyä: tehtäviä on lukutehtävistä kuva- ja videotehtäviin, drag&drop-tehtävistä kirjoittamiseen. Digitaalisuus tuo uudenlaisen kokemusperäisen ja vuorovaikutteisen mahdollisuuden opiskella”, Olkkonen kehuu.

Oppimisympäristössä on myös virtuaalinen osuus, jossa liikennetilanteita voi harjoitella todentuntuisesti, mutta turvallisesti. Oppeja voidaan sitten täydentää esimerkiksi yhteisellä ajoharjoittelulla. Ainoastaan VR-osioon tarvitaan oma ladattava sovellus, jonka voi ladata ilmaiseksi käyttöönsä OculusStoresta Samsung Galaxy S-sarjan puhelimiin.

Sisältökohtaiset tavoitteet on rakennettu uuden opetussuunnitelman ja Liikenneturvan liikenne- ja pyöräilykasvatukselle asettamista tavoitteista. Oppilas itse voi myös asettaa itselleen tavoitteita, jotka kirjautuvat Filla&Rillan matkapäiväkirjaan. Oppimisympäristö tarjoaa opettajille myös kattavat seurantatyökalut, joilla voi seurata, miten oppilaiden tehtävien tekeminen etenee ja poimia vaikka yhteisesti käsiteltäviä pulmakohtia.

Tällä hetkellä Filla&Rilla on suomenkielellä, ruotsinnos tulee vuoden 2018 aikana. Filla&Rillasta voi tulla keskustelemaan lisää esimerkiksi tänään starttaaville Educa-messuille, Liikenneturvan osastolle 6h61.

Lisätietoja:

suunnittelija Essi Olkkonen, Liikenneturva, 020 7282 359

OPS2016

Tilaa WWF:n lähettiläs koulullesi maksutta! Tämän vuoden teemana metsäluonto

Vuonna 2017 alakouluille suunnattu WWF:n koulukiertue ”Vuosisata metsässä – lahopuun salatut elämät” tavoitti lähes 30 000 koululaista. WWF jatkaa Koneen Säätiön tukemana koulukiertuetta myös tänä vuonna, joten tunteja on tarjolla koko vuoden ajan. Voit tilata WWF:n lähettilään koulullesi maksutta.

”Metsä tekee meille hyvää. Metsä vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa kognitiivista suorituskykyä. Metsässä tonkiminen parantaa vastustuskykyä ja rauhoittaa levotonta lasta. Metsään kannattaa siis mennä sekä lasten ja nuorten kanssa että vapaa-ajalla ihan itsekseen.” (WWF)

Lue lisää koulukiertueesta, sivun alalaidasta löytyy lähettiläiden yhteystiedot.

Huhtasuon yhtenäiskoulun 4A-luokka polki Kilometrikisan voittoon!

Vuoden viimeisessä Poljin –lehdessä oli upea juttu koululaisten kilometrikisasta. Kisan voitti jyväskyläläinen Huhtasuon yhtenäiskoulun 4A-luokka. Lokakuun aikana kilometrejä kertyi oppilasta kohden 148, yhteensä 3111 kilometriä! Keski-Suomi on muutenkin mukavasti edustettuna, sillä tuloslistalta löytyy myös muun muassa laukaalainen Kuhaniemen koulu sekä Keski-Palokan koulu Jyväskylästä.

Alla Poljin –lehden juttu kisasta:

”Alakouluille suunnattu Koulujen Kilometrikisa innosti tänäkin vuonna koululaisia polkemaan. Mukana oli 1.-6.-luokkalaisia eri puolilta Suomea. Kisassa parasta on, että se selvästi lisää osallistuvien koululaisten intoa pyöräillä. Tänä vuonna 3.-4. -luokkalaisten sarjassa eniten kilometrejä keräsi jyväskyläläisen Huhtasuon yhtenäiskoulun 4a-luokka. Oppilaat innostuivat luokanopettaja Satu Hietalan mukaan pyöräilystä aivan valtavasti: ”Kilometrejä on tullut aivan mahdottomasti. Tästä kisasta ovat innostuneet kaikki, sekä lapset että perheet. Äidit ja isät ovat alkaneet juosta ja rullaluistella lapsen pyöräillessä ja lapset ovat tehneet porukalla pyörälenkkejä.” Oppilaat polkivat lokakuun aikana huikeaan keskiarvon, 148 kilometriä oppilasta kohden.

Kisan tarkoitus on luoda yhteishenkeä ja innostaa koululaisia polkemaan, siksi kilometrejä kerätään luokan yhteiseen pottiin ja myös opettajia innostetaan pyöräilemään oppilaiden kanssa koulupäivän aikana. Huhtasuon yhtenäiskoulun oppilaat ovatkin käyneet yhdessä polkemassa koulun lähellä sijaitsevalla Pump Track -radalla.

Koulujen Kilometrikisa sijoittuu tarkoituksella lokakuulle, sillä toivomme sen myötä pyöräilykauden jatkuvan jopa läpi talven. Ainakin Jyväskylässä näin onkin, sillä Huhtasuon koulun 4a-luokkalaisista noin puolet pyöräilee talvellakin. ”Illalla tai pimeässä pyöräillessä näkee hienoja paikkoja valaistuna”, kiteyttää yksi oppilaista ympärivuotisen pyöräilyn hienouden.”

Kisan osallistujat ja tulokset 

Poljin –lehteä voi lukea täällä.

 

Paula Wilkman / JAPA ry.

Kansalaisopistot tarjoavat kestävän elämäntavan oppeja

Joulukuun alkupäivinä posti toi tullessaan Jyvälän ja Jyväskylän kansalaisopistojen kevään esitteet. Ilokseni huomasin, että molemmat tarjoavat kevätkaudella useita kestävään elämäntapaan liittyviä kursseja ja yleisötilaisuuksia. Esimerkiksi Jyvälässä starttaa tammikuun lopulla Mitä oikein on kestävä kehitys? –kurssi, jossa paneudutaan laajasti kestävän kehityksen aihepiireihin, kuten hävikkiruokaan, muovijätteeseen ja ilmastonmuutokseen. Jyväskylän kansalaisopisto puolestaan tarjoaa muun muassa Jätteellä on osoite! –yleisöluennon, joka johdattelee jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. Lisäksi on tarjolla esimerkiksi pyöränhuoltokurssi sekä ruokakursseja kestävistä raaka-aineista, kuten tofusta ja villiyrteistä.

Näistä innostuneena selailin myös muiden keskisuomalaisten kansalais- ja työväenopistojen kurssitarjontaa. Oli hienoa huomata, että monessa opistossa voi opetella ja kerrata kestävää elämäntapaa tukevia taitoja. Esimerkiksi Jämsän työväenopistossa pidetään keväällä Syötävän hyvän pihan suunnittelukurssi, jossa suunnitellaan ekologinen ja syötävää hyvää tuottava piha. Laukaan kansalaisopistossa opetellaan tekemään luonnon kosmetiikkaa ja Äänekoskella koruja kierrätysmateriaaleista. Vaatetuunausta, luontoretkiä, kotiseututuntemusta, sosiaalisia taitoja ja paljon muuta! Ilmoittautuminen kursseille on jo alkanut, mutta ainakin vielä näin jouluviikolla monilla kursseilla näytti olevan vielä tilaa.

Jos siis pohdit alkavalle vuodelle vaikkapa uutta harrastusta tai muutosta elämäntapoihin, on tällaisesta kurssista hyvä aloittaa. Sieltä saa myös tietoa ja vinkkejä vaikkapa oppitunneille tai iltapäiväkerhoihin!

Kansalaisopistojen yhteystiedot

 

Paula Wilkman / JAPA ry.

Agenda2030 tavoitteet

Alueelliset yhteistyöryhmät paneutuivat Agenda2030-työhön ja maakuntauudistukseen

”Paljon on tehtävää!”, on ensimmäinen muistiinpanoni tämänviikkoisesta videotapaamisesta, jossa olivat koolla Suomen alueelliset ympäristökasvatuksen tai -tietoisuuden tai kestävän elämäntavan yhteistyöverkostot, -ryhmät ja toimikunnat. Melkein koko Suomi.

Muistiinpanon kirvoitti Valtioneuvoston kansliassa Agenda 2030 -työtä tekevä Marja Innanen, joka oli tapaamisemme guest star. Marjan puheenvuorosta kävi toisaalta selväksi, että aika paljon tehdäänkin. Suomessa vahvuutena ovat mm. toimivat prosessit: meillä on hyvät rakenteet, joiden varassa toimia. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle aiemmin tänä vuonna selonteon kestävän kehityksen edistämisestä – sisällöllisestä kritiikistä huolimatta kova paperi ja tärkeä ele, totesi Marja. Eduskunta on puolestaan vaatinut ponnessaan, että Agenda 2030 ohjaa jatkossa hallitusohjelmaa. Ministeri Orpon kutsumana on tällä viikolla pohdittu, miten valtion talousarvio tsekataan keke-tavoitteiden mukaiseksi. Että on meillä kestävän elämäntavan edistäjillä selkänojaa, mihin nojata.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksestakin kuultiin ja keskusteltiin. Toimenpidesitoumuksia on nyt jo yli 700. Espoo loistaa sitoumusten määrissä. Pulkkisen Riitta Villa Elfvikin luontotalolta Espoosta muistutti, että tämä ei ole tapahtunut ihan itsestään. On järjestetty työpajoja sitoumuksen tekemisestä, ja tulossa on kiitos- ja kannustusjuhlat sitoumuksen tehneille ja sitä suunnitteleville. Ja ihan ensiksi oli koko Espoon kaupungin sitoumus, jonka jälkeen kaupungin eri tahot ovat tehneet omia sitoumuksiaan. Ja lisää on tulossa! Työpajoja järjestämään kannusti Riitta meitä muitakin.

Oulusta Agenda-asioita kommentoi Jussi Tomberg. Oulussa ollaan kokoamassa nuorten toimintaa Toivon Agenda -ajatuksella: ehkä Expo-tyyppiset messut, ehkä videofestarit… Keskustelussa nousi ajatus toteuttaa toiminta loppukevään Euroopan kestävän kehityksen viikolla. Mielenkiinnolla seuraamme! Ja pidetäänpä muutkin mielessämme keke-viikko.

Toinen isompi aiheemme oli maakunta- ja soteuudistus ja ympäristötietoisuuden tehtävät siinä. Näillä näkymin vuoden 2020 alussa aloittaa 18 maakuntaa, joilla on tehtävänään mm. ”ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen”. Käytännön toteutus on vielä enemmän tai vähemmän auki. Valmistelua tehdään kaikissa maakunnissa, ja valtakunnallisestikin. Ympäristötietoisuuden edistämisen tulevaisuus maakunnissa tuntuu herättävän ELY-keskusten väessä enemmän huolta kuin toiveikkuutta, vaikka parasta pistetään, jotta tehtävä jatkuisi vahvana tai vahvistuisikin. Virkamiehet valmistelevat nyt palvelukokonaisuuksia ja tehtäväkuvauksia. Maakuntavaalit pidetään vuonna 2018, ja niissä valittavalla maakuntavaltuustolla tulee olemaan vahva rooli maakunnan ohjauksessa.

Käytännöllisenä vinkkinä keskustelimme AVIen eli aluehallintovirastojen mahdollisuudesta osallistua alueellisten ympäristökasvatuspäivien ym. toteutukseen opettajien täydennyskoulutuksen osalta.

Kuulimme vielä lyhyesti kaikkien ryhmien päällimmäiset kuulumiset ennen kuin oli aika kääriä piuhat pussiin. Tämä oli ensimmäinen ryhmien yhteinen videotapaaminen – ja se taisi sujua ihan mainiosti! Tähän asti olemme pitäneet vuosittain tapaamisen jossain päin Suomea, mutta koska matkustaminen on aina kynnys, on osallistuminen muilta alueilta ollut melko vähäistä. Videotapaamisen ajatus on muhinut mielessä jo pidempään, ja nyt se tuli toteutettua. ELY-keskusten verkosto ja yhteistyö on homman toimimisen kannalta arvokas: niiden videotilat toimivat alueellisina kokoontumispaikkoina. Toivottavasti maakunnatkin jatkavat hyvää yhteistyötä sitten aikanaan.

Taidan ryhtyä etsiskelemään uutta aikaa seuraavalle videotapaamiselle kevään kalenterista. Silloin meillä on työpöydällä ehkä ainakin kansalliseen kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen suunnitelmatyöhön osallistuminen.

Lisätiedon lähteitä:

www.kestavakehitys.fi

http://alueuudistus.fi/maakunnat2020

http://alueuudistus.fi/ymparistotehtavat

Päivän esitykset saat ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen!

Ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen, valtakunnallinen ympäristökasvatuksen erikoistumistehtävä, Keski-Suomen ELY-keskus / etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi / Twitter: @tanjatuulinen

 

Kompostointitietoutta Muuramessa ja Laukaassa

Kotitalouksissa ja työpaikoilla syntyy erilaisia biojätteitä ruuantähteistä puutarhajätteisiin. Biojäteastiasta ruuantähteet matkaavat Keski-Suomessa laajalta alueelta kompostoitavaksi Mustankorkean kompostointilaitokseen. Moni tuo keväisin ja syksyisin jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoon puutarhan haravaintojätettä ja ottaa samaan kuormaan mukaan uutta multaa.

Joskus kotipuutarhuri pohtii, jos omalle pihalle saisi vähän lisäravinnetta myös omalla kompostorilla. Vaihtoehtoina on pelkkä puutarhajätekompostori tai lisänä perinteinen lämpökompostori, joka käsittelee myös perheessä syntyvät ruokaperäisen jätteen. Parvekepuutarhuri voi muokata osan biojätteestä viljelmilleen matokompostissa tai Suomessa hieman uudemmalla metodilla, Bokashi-menetelmällä. Sekä matokompostori ja Bokashi toimivat myös sisätiloissa, jolloin ne soveltuvat hyvin vaikka luokkahuoneeseen oppilaiden hoidettavaksi. Samalla voi ihmetellä jätteiden muuttumista hyödylliseksi aineeksi.

Miten kompostoidaan, mitä tulee ottaa huomioon ja millaisia vaihtoehtoja meillä on? Voiko ”pihan perältä” saada käyttökelpoista maanparannusainetta? Näistä asioista voi käydä kuulemassa Mustankorkea Oy:n järjestämillä kompostointiluennoilla toukokuussa. Tarjolla on kaksi samansisältöistä iltaa, toinen Muuramessa ja toinen Laukaassa. Molemmat luennot ovat klo 18-20 ja opettajina toimivat JAPA ry:n asiantuntijat. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

8.5. ma Muurame, Muuramen kunnanvirasto, valtuustosali
15.5. ma Laukaa, Laukaan pääkirjasto, neuvotteluhuone

Kompostointia ulkona ja sisällä

Kotitalouksissa ja työpaikoilla syntyy erilaisia biojätteitä ruuantähteistä puutarhajätteisiin. Biojäteastiasta ruuantähteet matkaavat Keski-Suomessa laajalta alueelta kompostoitavaksi Mustankorkean kompostointilaitokseen. Moni tuo keväisin ja syksyisin jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoon puutarhan haravaintojätettä ja ottaa samaan kuormaan mukaan uutta multaa.

Joskus kotipuutarhuri pohtii, jos omalle pihalle saisi vähän lisäravinnetta myös omalla kompostorilla. Vaihtoehtoina on pelkkä puutarhajätekompostori tai lisänä perinteinen lämpökompostori, joka käsittelee myös perheessä syntyvät ruokaperäisen jätteen. Parvekepuutarhuri voi muokata osan biojätteestä viljelmilleen matokompostissa tai Suomessa hieman uudemmalla metodilla, Bokashi-menetelmällä. Sekä matokompostori ja Bokashi toimivat myös sisätiloissa, jolloin ne soveltuvat hyvin vaikka luokkahuoneeseen oppilaiden hoidettavaksi. Samalla voi ihmetellä jätteiden muuttumista hyödylliseksi aineeksi.

Miten kompostoidaan, mitä tulee ottaa huomioon ja millaisia vaihtoehtoja meillä on? Voiko ”pihan perältä” saada käyttökelpoista maanparannusainetta? Näistä asioista voi käydä kuulemassa Mustankorkea Oy:n ja Jyväskylän kansalaisopiston järjestämillä kompostointiluennoilla maalis-huhtikuussa. Tarjolla on neljä samansisältöistä iltaa eri puolilla Jyväskylää. Kaikki luennot ovat klo 18-20 ja opettajina toimivat JAPA ry:n asiantuntijat. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

28.3. ti Palokan koulukeskus
29.3. ke Tikkakoski / Liinalammin koulu
4.4. ti Jyväskylän kansalaisopisto / Luentosali 1
5.4. ke Korpilahti / Puukoulu

Mustankorkealla on peikkomaiset konstit käytössä!

Mustankorkea Oy järjestää Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien alueella esikoululaisten draamallista jäteneuvontatuokiota. Peikkomaista tuokiota käytiin ihmettelemässä Neulaskankaan päiväkodilla.

https://mustankorkea.fi/2017/03/anssu-peikon-kanssa-kierratys-on-kiva-osa-arkea/